Rahapolitiikka

Viime aikoina EKP:n laaja arvopapereiden osto-ohjelma on kasvattanut TARGET2-saldoja. Syy saldojen kasvuun on kuitenkin nyt eri kuin velkakriisin aikana.

Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi.

Arvopapereiden uudelleensijoittaminen eli erääntyvien papereiden korvaaminen uusilla on asteittain muodostumassa yhä keskeisemmäksi osaksi rahapolitiikan asianmukaista mitoitusta.

Pankkien ja valtioiden riskien riippuvuussuhde on heikentynyt, mutta kohtalonyhteyttä ei voida pitää katkenneena.

Useat keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa finanssikriisin jälkeen lähelle nollaa ja ottivat käyttöön epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Uusi tilanne on haastanut myös rahapolitiikan mallintamisen.

Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Ennen kriisiä vallinnut tapa selittää hidasta inflaatiota on haastettu.

Euroalueen talous kasvaa rahapolitiikan tukemana. Luottamus talouteen on vahvaa, ja investoinnit ja työllisyys kasvavat. Toisaalta jäljellä on yhä finanssi- ja velkakriisistä periytyneitä ongelmia ja rakenneuudistusten vauhti on hidastunut.

Taylorin säännöstä voidaan muodostaa useita muunnelmia, jotka ovat kaikki yksinkertaistuksia. Rahapolitiikan päätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä yksinkertaisten sääntöjen perusteella.

Keskuspankki voi elvyttää taloutta lupaamalla pitää korot matalina tulevaisuudessa. Tämän ns. ennakoivan viestinnän tehokkuutta voi arvioida sen perusteella, miten viestintä vaikuttaa markkinoiden korko-odotuksiin.

Yhdysvaltojen talous on elpynyt finanssikriisin jälkeen. Lokakuusta alkaen maan keskuspankki alkaa vähentää taseestaan osto-ohjelmissaan hankkimiaan arvopapereita.

Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta ja kasvun odotetaan jatkuvan. Maailmantalouden kehitykseen vaikuttaa Yhdysvaltojen uuden hallinnon talouspolitiikka. Protektionististen toimien lisääminen voi heikentää maailmantalouden ja kaupan kasvua.

Inflaatio on viime aikoina kiihtynyt pitkälti öljyn hinnan nousun vuoksi. Keskipitkän aikavälin inflaatiokehitystä arvioitaessa on hyvä tarkastella pohjainflaatiota, joka kuvastaa euroalueen sisäisiä kustannuspaineita paremmin.

Suhteellisten hintojen joustavuus on keskeinen osa talouden dynamiikkaa. Sama inflaatiovauhti voi peittää alleen hyvin erilaisen suhteellisten hintojen kehityksen.

Inflaatioswapien pohjalta arvioituna euroalueen inflaatio-odotukset ovat kasvaneet. Inflaatioswapien tulkinta ei kuitenkaan ole suoraviivaista, koska esimerkiksi swapien hinnoitteluun vaikuttaa niiden riskillisyys.

Repokorot ovat poikkeuksellisen alhaisia, ja markkinatoimijat vasta totuttelevat finassikriisin jälkeiseen toimintaympäristöön.

Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.