Rahapolitiikka

Porrastetun talletuskorkojärjestelmän tavoitteena on tukea rahapolitiikan välittymistä pankkien kautta yrityksille ja kotitalouksille. Järjestelmä on osa EKP:n neuvoston laajaa rahapoliittista elvytyspakettia.

Negatiiviset korot ovat olleet osa EKP:n elvyttävää rahapolitiikkaa jo yli viiden vuoden ajan. Tutkimukset osoittavat, että lievästi negatiivisten korkojen hyödyt ovat haittoja suuremmat.

Euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Brexitin vaikutus koko Eurooppaan on vaikeasti ennakoitavissa. Toinen koko maailmantaloutta uhkaava tekijä on USA:n ja Kiinan välinen kauppakiista.

Pitkät rahoitusoperaatiot pankeille ovat olleet keskeinen osa EKP:n viime vuosien rahapolitiikkaa. Viimeisimmillä näistä on onnistuneesti kannustettu pankkeja lisäämään luototusta yksityiselle sektorille.

Hintavakauteen on pyritty erilaisilla rahapolitiikan strategioilla. Onnistunut strategia lisää rahapolitiikan tehoa.

Euroalueen nopeimman kasvun vaihe näyttäisi olevan ohi, mutta talouden vire jatkuu vahvana. Protektionismi ja Italian talouspolitiikka ruokkivat epävarmuutta.

Rahapolitiikan normalisointiin liittyy enemmän avoimia kysymyksiä kuin tavalliseen rahapolitiikan kiristämiseen.

Viime aikoina EKP:n laaja arvopapereiden osto-ohjelma on kasvattanut TARGET2-saldoja. Syy saldojen kasvuun on kuitenkin nyt eri kuin velkakriisin aikana.

Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi.

Arvopapereiden uudelleensijoittaminen eli erääntyvien papereiden korvaaminen uusilla on asteittain muodostumassa yhä keskeisemmäksi osaksi rahapolitiikan asianmukaista mitoitusta.

Pankkien ja valtioiden riskien riippuvuussuhde on heikentynyt, mutta kohtalonyhteyttä ei voida pitää katkenneena.

Useat keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa finanssikriisin jälkeen lähelle nollaa ja ottivat käyttöön epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Uusi tilanne on haastanut myös rahapolitiikan mallintamisen.

Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Ennen kriisiä vallinnut tapa selittää hidasta inflaatiota on haastettu.

Euroalueen talous kasvaa rahapolitiikan tukemana. Luottamus talouteen on vahvaa, ja investoinnit ja työllisyys kasvavat. Toisaalta jäljellä on yhä finanssi- ja velkakriisistä periytyneitä ongelmia ja rakenneuudistusten vauhti on hidastunut.

Taylorin säännöstä voidaan muodostaa useita muunnelmia, jotka ovat kaikki yksinkertaistuksia. Rahapolitiikan päätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä yksinkertaisten sääntöjen perusteella.

Keskuspankki voi elvyttää taloutta lupaamalla pitää korot matalina tulevaisuudessa. Tämän ns. ennakoivan viestinnän tehokkuutta voi arvioida sen perusteella, miten viestintä vaikuttaa markkinoiden korko-odotuksiin.