Rahapolitiikka

Inflaatioswapien pohjalta arvioituna euroalueen inflaatio-odotukset ovat kasvaneet. Inflaatioswapien tulkinta ei kuitenkaan ole suoraviivaista, koska esimerkiksi swapien hinnoitteluun vaikuttaa niiden riskillisyys.

Repokorot ovat poikkeuksellisen alhaisia, ja markkinatoimijat vasta totuttelevat finassikriisin jälkeiseen toimintaympäristöön.

Euroopan pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän takia joukkolainamarkkina on Euroopassa merkittävästi Yhdysvaltoja pienempi.

Henkilökohtainen pankkitili on olennainen osa meidän kaikkien päivittäistä asioiden hoitoa ja maksamista. Pankeilla on puolestaan omat tilinsä keskuspankissa ja pankit käyttävät näitä tilejään moniin käyttötarkoituksiin.

Miksi pidämme vaaleja ja kansanäänestyksiä riskitapahtumina, vaikka ne ovat kiinteä osa demokratiaa?

Asuntolainat ovat tavallisille kansalaisille euriborin yleisin käyttökohde, mutta todellisuudessa euriboreja käytetään erityisesti rahoitusmarkkinoilla erilaisten sopimusten viitekorkona asuntolainoja enemmän.

Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.

Rahapolitiikkaa on kevennetty euroalueella viime vuosina merkittävästi. Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan ja alentanut euroalueen korkotasoa laajasti.

Brexitin vaikutukset reaalitalouteen näkyvät vasta ajan kuluessa. Kolme kuukautta äänestystuloksen jälkeen eroilmoitus on edelleen jättämättä ja Britannia on yhä virallisesti EU-jäsenmaa.

Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Arviot koron tasosta ovat kuitenkin epävarmoja, mikä hankaloittaa koron käyttämistä rahapolitiikan ohjenuorana.

EKP:n neuvosto sisällytti maaliskuussa 2016 myös yrityslainat laajennettuun osto-ohjelmaansa. Kuusi kansallista keskuspankkia, Suomen Pankki mukaan lukien, toteuttaa ostot koko eurojärjestelmän puolesta.

Euroalueen talous on jatkanut elpymistään. Myönteisestä kehityksestä huolimatta inflaatio jäi vuonna 2015 nollaan. Hitaan inflaation taustalla on pääosin öljyn alhainen hinta.

Japanin talouskasvu on toistaiseksi ollut vaisua, mutta deflaatiokehitys on saatu katkaistua ja rakenteellisia uudistuksiakin on viety eteenpäin.

Euroalueen rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää. Talous onkin palaamassa raiteilleen euroalueella. Kiinan talouden äkkipysähdys olisi euroalueen kasvulle suuri riski.

Suuri taantuma on kestänyt jo seitsemän vuotta. Kasvu on heikentynyt pysyvästi. Talouskasvun virranlähteeksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Kevyen rahapolitiikan epäsuotuisia sivuvaikutuksia on vaikea täysin estää. Nykytilanteessa talouskasvun voimistuminen rahapolitiikan avulla tukee kuitenkin myös rahoitusjärjestelmän vakautta.