Rahapolitiikka

Pankkien ja valtioiden riskien riippuvuussuhde on heikentynyt, mutta kohtalonyhteyttä ei voida pitää katkenneena.

Useat keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa finanssikriisin jälkeen lähelle nollaa ja ottivat käyttöön epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Uusi tilanne on haastanut myös rahapolitiikan mallintamisen.

Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Ennen kriisiä vallinnut tapa selittää hidasta inflaatiota on haastettu.

Euroalueen talous kasvaa rahapolitiikan tukemana. Luottamus talouteen on vahvaa, ja investoinnit ja työllisyys kasvavat. Toisaalta jäljellä on yhä finanssi- ja velkakriisistä periytyneitä ongelmia ja rakenneuudistusten vauhti on hidastunut.

Taylorin säännöstä voidaan muodostaa useita muunnelmia, jotka ovat kaikki yksinkertaistuksia. Rahapolitiikan päätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä yksinkertaisten sääntöjen perusteella.

Keskuspankki voi elvyttää taloutta lupaamalla pitää korot matalina tulevaisuudessa. Tämän ns. ennakoivan viestinnän tehokkuutta voi arvioida sen perusteella, miten viestintä vaikuttaa markkinoiden korko-odotuksiin.

Yhdysvaltojen talous on elpynyt finanssikriisin jälkeen. Lokakuusta alkaen maan keskuspankki alkaa vähentää taseestaan osto-ohjelmissaan hankkimiaan arvopapereita.

Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta ja kasvun odotetaan jatkuvan. Maailmantalouden kehitykseen vaikuttaa Yhdysvaltojen uuden hallinnon talouspolitiikka. Protektionististen toimien lisääminen voi heikentää maailmantalouden ja kaupan kasvua.

Inflaatio on viime aikoina kiihtynyt pitkälti öljyn hinnan nousun vuoksi. Keskipitkän aikavälin inflaatiokehitystä arvioitaessa on hyvä tarkastella pohjainflaatiota, joka kuvastaa euroalueen sisäisiä kustannuspaineita paremmin.

Suhteellisten hintojen joustavuus on keskeinen osa talouden dynamiikkaa. Sama inflaatiovauhti voi peittää alleen hyvin erilaisen suhteellisten hintojen kehityksen.

Inflaatioswapien pohjalta arvioituna euroalueen inflaatio-odotukset ovat kasvaneet. Inflaatioswapien tulkinta ei kuitenkaan ole suoraviivaista, koska esimerkiksi swapien hinnoitteluun vaikuttaa niiden riskillisyys.

Repokorot ovat poikkeuksellisen alhaisia, ja markkinatoimijat vasta totuttelevat finassikriisin jälkeiseen toimintaympäristöön.

Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.

Rahapolitiikkaa on kevennetty euroalueella viime vuosina merkittävästi. Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan ja alentanut euroalueen korkotasoa laajasti.

Brexitin vaikutukset reaalitalouteen näkyvät vasta ajan kuluessa. Kolme kuukautta äänestystuloksen jälkeen eroilmoitus on edelleen jättämättä ja Britannia on yhä virallisesti EU-jäsenmaa.

Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Arviot koron tasosta ovat kuitenkin epävarmoja, mikä hankaloittaa koron käyttämistä rahapolitiikan ohjenuorana.